isä :	emä :
Zafran Asli (s) (Israelin tuonti) x Farha al-Faifa (s) (Israelin tuonti) Synt. 1.3. 2003 3 urosta & 6 narttua, joista 1+2 hapsullisia, muut sileitä

Alusta alkaen Farha ja Safi tuotiin kasvatusta varten. Ajatuksena oli ensin käyttää niitä länsimaisten salukien kanssa, mutta tutustuttuani näihin upeisiin aavikkosalukeihin heräsi halu yhdistää ne. Ne ovat israelilaisina hyvin samantyyppisiä, vahvoja mutta silti viehkeitä, kevyesti liikkuvia, sopusuhtaisia ja älykkäitä koiria, jotka polveutuvat metsästävistä, työssään testatuista salukeista. Etenkin Farhan isä ja tuplaisoisä ovat legendaarisia metsästäjiä. Lisäplussaa oli niiden palava rakkaus toisiinsa - yhä edelleen Farha on onnesta ymmyrkäisenä Safin tavatessaan. Sain ulkomuodollisesti aika lailla mitä odotinkin: erityyppisiä mutta silti kaikki tyypillisiä, erittäin hyvin liikkuvia salukeja. Ulkonäöllisesti olen pentueeseen varsin tyytyväinen. Se koostuu kolmesta tyypistä joista yksi on varsin vankka, Sinai-tyyppinen, toinen hyvin siro ja hitaasti täyttyvä ja kolmas jotakin siltä väliltä. Kaikkien luonteisiin en ole täysin tyytyväinen - muutamalta pennulta puuttuu se itsevarmuus ja kaikenkestävä hermorakenne jota olen oppinut odottamaan aavikkosalukeilta. Ihmisten kanssa ne ovat ihania, täysiä kymppejä - reippaita, lempeitä ja sosiaalisia, mutta tietty epävarmuus ilmenee toisinaan muille koirille rähisemisenä ja yhdellä voimakkaana eroahdistuksena. Terveyden osalta koimme pettymyksiä. Parilla on ollut jokunen korvatulehdus jotka ainakin yhdellä loppuivat kun kuivamuona jätettiin pois. Yksi, Englantiin mennyt Hurra, sairasteli melkein vuoden jotakin mikä ainakin mm. verihiutalekatona ilmeni, mutta josta ei saatu selkeää diagnoosia. Sitä hoidettiin kortisonilla ja myöhemmin ehrlichia/borrelioosiepäilyn takia doxycyclinilla. Välillä tuntui, että se oli voittanut sairauden ja sitten sen kunto taas romahti. Se kuoli 2-vuotiaana sen sydämen pettäessä. Diagnoosia ei saatu, punkkitartuntaa epäiltiin, mutta oireet näyttivät täsmäävän myös autoimmuunisairauteen, luultavasti IMT:hen (immunivälitteinen trombosytopenia). Keväällä 2005 uros Hajum sairasti imusolmuketulehduksen, joka tuolloin katsottiin bakteeriperäiseksi. Se toipui pitkän antibioottikuurin jälkeen, mutta sairastui vakavasti helmikuussa 2006. Diagnoosi oli autoimmuuninivelsairaus, immunologinen polyartriitti. Myöhemmin Hajum sairastui myös IMT:hen. Näyttää siltä, että sen aiempi imusolmuketulehdus on ollut osa samaa sairautta, kuten myös kylmänarkuus, joka ilmeni korvanlehtien verenvuotona kovilla pakkasilla. Hajum on jatkuvalla kortisonilääkityksellä. Painajainen jatkui - syksyllä 2006 narttu Habwa sairastui akuuttiin IMT:hen. Se sai nopeasti kortisonihoitoa, jota sitten asteittain vähennettiin. Jonkun aikaa Habwa oli pienellä kortisoniannoksella ja nautti taas elosta ja juoksemisesta. Keväällä 2008 sen kunto kuitenkin romahti ja se jouduttiin nukuttamaan iki-uneen :( Kesällä 2007 tuli seuraava isku - narttu Hafna sairastui. Se keräsi runsaasti nestettä ja lihakset surkastuivat. Sille tehtiin kaikki mahdolliset testit, joista lisää myöhemmin. Pieneläinklinikan tuomio oli tyly - Hafna ei vastannut lääkitykseen ja he sanoivat sen munuaisten rappeutuneen, eikä mitään ollut tehtävissä. Niinpä Hafna nukkui ikiuneen... Hafna lähetetettiin avattavaksi, seuraavassa patologin lausunto: "Hafnalla todettiin munuaiskerästen sairaus, jossa valomikroskooppiset muutokset ovat vähäiset (Minimal change disease). Sairaudessa munuaskerästen epiteelisolujen jalkamaiset ulokkeet katoavat ja seurauksena on valkuasaineiden hukka virtsaan ja veren proteiinipitoisuuden lasku (nefroottinen syndrooma), mikä johtaa nesteen kertymiseen vatsa- ja rintaonteloon sekä nahan alle. Minimal change nefroottisen syndrooman mekanismi on immunologinen. Sairaus on yleensä idiopaattinen, mutta joissakin tapauksissa sairastuminen voidaan liittää edeltäneeseen infektioon tai muuhun immunologiseen sairauteen." H-pentueesta en näin ollen tietenkään aio jatkaa, enkä tietenkään myöskään astuta Farhaa uudelleen. Farhalle puhkesi pentujen jälkeen pöly- ja varastopunkkiallergia, joka ilmenee ajoittaisena talvikutinana johon se ei kuitenkaan tarvitse lääkitystä. Qashani Hiba Bint Farhalta on nuorena kuvattu lonkat ja kyynärät epävirallisesti, kaikki silloin ok.  Qashani Husn at-Tali vaihtoi kotia Tanskassa ja karkasi uudesta kodista ja jäi auton elle - se oli kuollessaan 2,5-vuotias. Toivon, että H-pennut saavat jatkossa olla terveitä ja että muilla aavikkolinjoillani olisi terveempi tulevaisuus.

[ Nimeä klikkaamalla pääset pennun omalle sivulle ]

Kuvia pennuista 10 viikon ikäisinä Kuvia pennuista 8 viikon ikäisinä Kuvia pennuista 16.4. 2003 Kuvia pennuista 1 kk ikäisinä 31.3. 2003 Kuvia pennuista ajalta 21.-23.3. 2003 Kuvia pentueesta 2 viikon ikäisenä Kuvia Farhasta ja 2 vrk ikäisistä pennuista