Qashani Zafir al-Sahrawi
Synt. 6.10. 2010
Om. Micaela Lehtonen

Z-pentueen alkutaival ei ollut niitä helpoimpia. Pentuja oli vain kaksi eikä työntövaihetta kuulunut ollenkaan. Keisarinleikkaus tehtiin viime tingassa, ja vaikka narttu oli ollut rauhallisen ja levollisen oloinen, olivat istukat jo irronneet ja osin mädäntyneet. Narttupentu oli hörpännyt uskomattomia määriä ulosteensekaista sikiönestettä eikä voinut hyvin ja jouduinkin hätälopettamaan Zahraksi ("kukka") jälkeenpäin ristimäni kauniin grizzlen tytön parin päivän ikäisenä. Vaikeinta ja kamalinta mitä olen ikinä joutunut tekemään.

Pojan alku oli onneksi parempi, se ei ollut saanut niin paljon nestettä sisäänsä ja kun se toipui alun nukutusainetokkurasta, oli se ponteva ja vahva. Äitinsä Nujaima ei ensimmäisen parin vuorokauden aikana oikein tajunnut mistä äitiydessä oli kyse. Se oli tokkurainen ja kipeä, mutta imetti kuitenkin kun sen kanssa makoili pentulaatikossa - sen jälkeen se tahtoi sieltä pois. Onneksi Nujaiman äiti Lublub, joka on aina ollut loistava äiti, otti mummin roolin yhtä iloisesti vastaan, ja niinpä se hoiti pentuja imetysten välissä - pissatti, kakatti, lämmitti ja hoivasi, imipä poika tissiäkin vaikkei mummilla maitoa ollutkaan.

Lopetettuani Zahran, Nujaima yhtäkkiä heräsi äitiyteen - johtui se sitten siitä että pelkäsi pojankin katoavan, tai siitä että oli aavistellut että Zahrassa oli jotain vikaa, tai yksinkertaisesti siitä että se oli toipunut alkujärkytyksestä, mutta joka tapauksessa se ryhtyi kertaheitolla intohimoiseksi äidiksi ainokaiselleen. Ristin pienen selviytyjän arvoisellaan nimellä: Qashani Zafir al-Sahrawi, "aavikon voittoisa", ja toivon nimen tuovan onnea niin että poika kukoistaisi.

Zafirilla oli yksinoikeus maitobaariin ja sen huomasi - sillä oli muutamaa numeroa liian iso nuttu ja paljon läskiä :D Tällä hetkellä se on reipas ja omatoiminen riiviö. Yritin kovasti olla järkevä ja etsiä sille sijotuskotia, mutten pystynytkään luopumaan ainokaisesta, joten se jäi kotiin kanssani :)