! UNDER CONSTRUCTION !

Siskoni Sara Lehtonen on minua 17 vuotta nuorempi pippurinen pieni punapää joka minun laillani rakastaa eläimiä. Sara on nyt (2003) 14 vuotta mutta tulee aina olemaan "minun vauvani", kuinkas muuten. Sarakin on kasvanut eläinten kanssa, ensin mäyräkoirien Tiitin ja Tennarin kanssa joista Tennari on puolisen vuotta Saraa vanhempi.

Äidin odotusaikana Tennari tottui nukkumaan tämän vatsan päällä ja Saran synnyttyä pieni poika oli huolehtivainen lapsenkaitsija. Kun Sara nukkui ulkona vaunuissa istui Tennari vieressä vahdissa parikin tuntia.

Saran ollessa 6-vuotias hän oli mukana Tiitin toisen pentueen synnytyksessä ja hoidossa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin perheeseen tuli ensimmäinen saluki.

Samaan aikaan perheeseen kuului luppakorvainen kääpiökani Caspian (täydelliseltä nimeltään Prins Caspian Lehtonen, Saran Narnia-kirjojen inspiroimana keksimä nimi), maailman ihanin pupu joka ei koskaan ollut häkissä muuten kuin syömässä.

Se juoksi ympäri taloa kuin koira ikään, tuli kutsuttaessa ja juoksi muiden haukkujen kanssa ovelle kun ovikello soi. Tarpeensa se teki siististi kissanhiekkalaatikkoon.

Saran ollessa 8-vuotias laumaamme liittyi 6-vuotias Zia saluki kodinvaihtajana. Zian edelliset omistajat kertoivat että Zia oli kovin ahne ja erityisen perso pullalle ja saattoi purra pitääkseen herkkunsa. Samana päivänä kun Zia muutti meille äiti, Sara, Zia ja minä olimme keittiössä missä pöydällä sattui olemaan pullavati.. Kun silmämme vältti Zia käytti haukkana tilaisuutta hyväkseen ja nappasi suuhunsa pullan. Ennen kuin tajusimme mitä tapahtui aina valpas Sara, virallinen koirakesyttäjämme, kaappasi Zian kuonon käteensä ja kehotti tätä päästämään irti. Zia murisi uhkaavasti emmekä me aikuiset uskaltaneet hengittääkään kun Sara otti Zian pään tukevasti kainaloonsa, pakotti kaksin käsin murisevan koiran leuat auki ja työnsi kätensä suurin piirtein kyynärpäätä myöden Zian kurkkuun, kalastaen muita mutkitta pullan kokonaisena ulos! Zia oli hyvin otettu pienen tytön käskevästä olemuksesta ja seurasikin ensimmäisinä viikkoina Saraa kuin hai laivaa, nukkuikin tämän sängyssä. Täytyihän tuon olla pomo! Opimme tuona päivänä kolme asiaa: että Zia ei ikinä purisi ketään tahallaan, että koirien kanssa kasvaneelle tytölle ehkä piti selvittää että koiria on hyvä joskus varoakin ja ettei Ziaa koskaan voi jättää yksin pullavadin kanssa..

Farhan tullessa Israelista Sara esitti taas samoja riuskoja otteitaan. Hakiessamme Farhan lentokentältä oli jo pimeä ja koska minulla ei tuolloin vielä ollut sähköjä en halunnut laittaa Farhaa laumani keskelle pimeään. Niinpä Farha vietti ensimmäisen yön Saran ja äidin vähemmän primitiivisissä olissa. Tuolloin 10-vuotias Sara oli jo unten mailla kun Farha huomasi mäyräkoirien Frolicit ja ryhtyi tosissaan murisemaan saadakseen ne itselleen. Ylös ponkaisi pikkuinen Sara, selätti hämmästyneen Farhan ja makasi tämän päällä uhkaavasti muristen.. Zian tapaan Farha kunnioitti suuresti arvovaltaista tyttöä ja nukkui yön Saran sängyssä.

Sara oli pitkään kinunnut omaa koiraa ja miettinyt tarkkaan ja asiantuntevasti mikä hänelle sopisi: sheltti, whippet tai parsoni. Kriteerinä oli koira joka olisi kokonsa puolesta helppo käsitellä ja joka puuhailisi mielellään lapsen kanssa esim. agilityssä. Kun Sara ja äiti muuttivat maalaistaloon nykyiseen kotikylääni tuli tuon pennun hankinta ajankohtaiseksi. Sara oli päättänyt että parson russellinterrieri se olla pitää.

Taija Jokela (kennel Gwragged Annwn) oli tuomassa Ruotsista 4-kuisen sijoitusnartun Jackpack B.B. to Gwragged Annwn ja niin pieni "Kiara" (Saran keksimä nimi) tuli Hauholle. Se oli molemminpuolista rakkautta ensi silmäyksellä ja tytöt ovat edelleen kuin paita ja peppu.

Läksytkin tehdään yhdessä Kiaran nököttäessä Saran sylissä ja vaikka Kiara on meille kaikille rakas on sen ja Saran suhde jotain ainutlaatuista. Kiara sananmukaisesti palvoo nuorta emäntäänsä. Kiaran ollessa vuoden ikäinen huomattiin että se tarvitsi nuoren riekkukaverin, Tiiti ja Tennari kun ovat jo iäkkäitä. Niinpä ryhdyttiin etsimään sitä Saran whippettiä.

Sijoitusnarttu Quatrain’s Merry Music eli Saran toivomuksesta "Tilda" löytyi Porista missä Sara sai itse valita kahdesta nartusta. Valinta osui tytöistä rauhallisempaan ja niin pentu tuotiin kotiin.

Tilda on äärettömän suloinen tyttö joka on ottanut paikkansa äidin ja Saran laumassa ilman ongelmia. Ja tulihan Kiarasta, Tildasta ja Sarasta varsinainen Tyttötrio joka tosin pian muuttui neljän jengiksi kun Sara "pelasti" pikkuisen kissanpennun, "Julian" läheiseltä tallilta. Tilda ja Julia ovat yhtä vanhoja ja kasvoivatkin yhteen kiertyneinä!

Saran ja äidin koti on varsinainen eläinten vapautusrintama: Tennarin 13 v., Kiaran 2,5 v., Tildan ja Julian melkein 2 v. lisäksi laumaan kuuluu vielä kolme kodinvaihtajaa. Yksi on veljeni Samin kissa, leikattu kolli Romsku, Julian identtinen kaksonen, isompi ja vanhempi (n. 8 v.) vain. Romsku muutti pienenä nyyttinä Mikkelistä kerrostaloasuntoon Helsinkiin muttei koskaan oppinut viihtymään stadilaiskattina. Niinpä se muutti Saran ja äidin kotiin missä se on talon herra.

Kesällä 2001 Zia päätti ettei enää viihtynyt pienessä mökissäni nuorten koirien kanssa vaan ryhtyi karkailemaan mamman luo. Niin se sitten sai jäädä sinne eläkepäiviään viettämään. Se on nyt 12 v. Viimeisimpiä tulokkaita on mäyräkoira Juulia (Dreidackels Geisha), n. 13 v., joka liittyi laumaan sen nuoren emännän muutettua asuntoon johon ei lemmikkejä oteta. Remmin jatkona keikkuu satunnaisesti isäni karkkarimäyris Doris, 1,5 v., viralliselta nimeltään Ilometsän Iines, joka varsinaisesti asuu isän kanssa Espoossa mutta tulee usein maalaislomalle Hauholle. Talvella -02 Kiara synnytti kotona 1+5 pentua Taijan Gwragged Annwn kennelille ja Sara oli oivana apuna pentueen hoidossa. Lisäksi Sara on heppahullu ja ratsastaa usein kavereidensa hevosilla.

Pienenä Sara sanoi ettei ikinä ota salukia, "ne on niin villejä", mutta on sittemmin päättänyt että kun opiskelut on opiskeltu ja oma koti löytyy niin taloon muuttaa oma aavikkosaluki!

Kevät ja kesä -02 on ollut surun ja ilon aikaa. Toukokuussa 15 v. teräsmummo Tiiti kuoli nukkuessaan rakkaittensa ympäröimänä. Heinäkuussa taas laumaani liittyi uusi nyytti, pikkuinen aavikkotytteli Lublub, joka on tietysti myös Saran ja "ottotyttömme" Kristan hellittävänä.

Sarasta tuli syksyllä virallisesti teini kun 13 vuoden rajapyykki ylittyi ja opinnot yläasteella alkoivat. Ja metkut on sen mukaiset ;)

Lokakuussa Saran ja äidin lauma kasvoi 4-kuisella Felicia-kissalla, jota tuttavallisemmin Lissuksi tituleerataan. Lissu on syntynyt Sälinkäällä Saran kummitädin Heidin hersyvässä huomassa. Lieneekö syynä Lissun syntyminen aktiiviseen perheeseen jossa hilpeä dobberineito (muiden kaikenkarvaisten ystävien kanssa) häärää, mutta Lissu on hyvin topakka tädinalku joka pistää pienestä koostaan huolimatta vierailevatkin koirat ruotuun, ei suinkaan raapimalla vaan taputtamalla niitä huvittuneen oloisena pään päälle.

Marraskuun lopulla oli taas suru puserossa kun yksi lauman mäykkyvanhuksista, Juulia melkein 14 v., poistui keskuudestamme syövän vietyä voiton. Lähtö tapahtui onneksi melko lailla saappaat jalassa ja Julle oli pirteä loppuun asti.

Sara on jo 14-vuotias viehättävä nuori hopparineito joka on jo kynäillyt omiakin räppejä. Ehkä saamme ne tänne jossain vaiheessa? Hiphop, muoti ja kundit on päivän sana, Sara kaavailee tulevaisuudessa vaate- tai sisustussuunnittelijan uraa. Murkkuiän kaikki oireet ovat myös etenkin KUULTAVISSA. Odotamme innolla päivää jolloin neitosen kanssa voi taas keskustella siedettävien desibelirajojen puitteissa ;) Ei ME vaan koskaan tommosia oltu ;)

Eläinrintamalla on Saran huushollissa elämä edennyt tavalliseen tahtiinsa, menetyksiäkin on kyllä koettu, joista traagisin Romsku-kissan kuolema Bacchuksen toimesta :(

Mukaviakin uutisia on: Kiarasta on tullut mummi!! Uusi sukupolvi kasvaa Taija Jokelan Gwragged Annwn-kennelissä :)

Sara perheineen muuttivat syksyllä 2003 rivitaloon kylämme keskustaan mutta nyt on uusi omakotitalo löytynyt kirkolta, tällä kertaa jopa mukavuuksilla varustettuna, joskin remppaamista on jonkun verran. Sara saa muuton kunniaksi uudelta naapurilta rumpusetin johon purkaa teiniangstiaan. Sara saa yläkerran kaksi huonetta itselleen ja lupasimme että se saa maalata ne kuten haluaa. Pitikin mennä sanomaan - toisesta huoneesta tulee kirkkaan punainen ja toisesta musta/pinkki..

Juuri nyt toivomme että Kiara on kantavana jolloin sen toinen pentue syntyisi nyt kesäkuussa 2004.