Thurayah - 'Lublub'
Imp. Qatar
Synt. 6.5. 2002
Om. Micaela Lehtonen
Kasv. George & Sylvia Zimmerman

Jokunen vuosi sitten aavikkosalukituonteja etsiessäni Gail Goodman vihjaisi Qatarissa asuvasta amerikkalaisesta diplomaattipariskunnasta, George ja Sylvia Zimmermanista, joilla oli upea salukinarttu, Binte. Binte oli sileä, valkoinen narttu jonka suku oli täysin Bani Murra-beduiinien koiria. Se itse oli Bahrainin hallitsijan kasvattama ja Zimmermanit etsivät sille parhaillaan sopivaa aavikkosukuista urosta. Ryhdyin heti tiiviiseen kirjeenvaihtoon Zimmermanien kanssa. Totta puhuakseni minä siinä eniten äänessä olin kun jatkuvasti tivasin taustoja, kuvia ja edistysaskeleita.

Shaikha Danah Al Khalifan avustuksella he sitten saivat hankittua valkoisen sileän Saudi uroksen joka oli kotoisin beduiineilta läheltä Kuwaitin rajaa. Sikäläiset salukit saavat nimensä vasta todistettuaan kykynsä metsästyksessä ja tämä uros oli ansainnut nimen Qartas (suunnilleen nuoli joka aina löytää maalinsa).
 
Tarina kertoo kuinka nuori Qartas oli otettu ensimmäiselle metsästysreissulleen muiden "pentujen" kanssa. Muut olivat äkänneet jäniksen ja lähtivät perään tuhatta ja sataa, mutta sankarimmepa oli huomannut arvoisensa saaliin: kauempana horisontissa laidunsi gasellilauma... Niin Qartas oli tappanut ensimmäisen gasellinsa ja ansainnut kunniakkaan nimensä.
 
Tässä vaiheessa on syytä todeta ettei gasellinmetsästäjän tarvitse olla kookas: Qartas on vain 60 cm! Myöhemmin Qartas annettiin lahjaksi korkea-arvoiselle vieraalle, Bahrainin hallitsijan veljelle Shaikh Rashid Al Khalifalle. Sen kerrottiin tuolloin jo tappaneen viisi gasellia ilman apua.

Qartaksen ollessa noin kolmen vuoden ikäinen Shaikha Danah sai suostuteltua Shaikh Rashidin antamaan sen Zimmermaneille jotka antoivat sille uuden nimen Jamil, "komea". Ryhdyttiin odottelemaan Binten juoksua alkavaksi mutta hieman oli mutkia matkassa. Ensimmäisestä yrityksestä Binte jäi tyhjäksi ja seuraava juoksu taas osui Zimmermaneille epäsuotuisaan aikaan. Päätettiin odottaa seuraavaa juoksua jonka laskeskelimme alkavan syksyllä -02.

Tällä välin Zimmermanit menettivät kaksi aavikkosalukivanhusta, nartun ja uroksen jotka kumpikin olivat yli 17-vuotiaita. Niinpä kun heidän qatarilainen eläinlääkärinsä tarjosi heille salukinarttua jonka tämä oli pelastanut huonolta kohtelulta edelliseltä omistajaltaan, Zimmermanit tarttuivat tilaisuuteen.
 
Kyseessä oli pikkuruinen, vain 55 cm, sileä grizzle narttu Yasmine joka alunperin oli saatu beduiineilta Saudi Arabian Al Hassa provinssissa. Ja arvaahan sen miten siinä kävi... Qartas/Jamil päättikin perustavansa perheen hehkeän Yasminen kanssa, tuloksena neljä pentua: 2+2. Urokset Barq ja Halul joista toinen valkoinen, toinen kullanvärinen, sekä valkoiset nartut Yazi ja Thurayah.
 
Minä olin laskeskellut Binten pentujen olevan luovutusikäisiä joulun tienoilla joten hämmästys oli suuri kun Zimmermaneilta tuli viesti että "pentusi on syntynyt, emä vain on toinen! Haluatko sen kuitenkin?" Ensihämmennyksen laannuttua totesin Yasminen täyttävän vaatimukseni siinä missä Bintekin, joten vastaus oli KYLLÄ KIITOS!!! Mukavaa näissä salukeissa on myös se että ne ovat tyypiltään hyvin paljon omien Israelin tuontiemme kaltaisia, tyypillisiä eteläisten alueiden aavikoiden sileitä siis.

Alkoi armoton rumba kun rahat piti kerätä kokoon aiottua aiemmin ja pennun tuontikin järjestää vielä 8-viikkoisena ettei lämmin keli estäisi ruumassa matkustamista vaan pentu pääsisi käsitavarana Suomeen. Juttu mutkistui entisestään sillä yllättävä pentue syntyi samoihin aikoihin kun Zimmermanit suunnittelivat paluuta USA:han ennen seuraavaa kommennustaan Tunisiaan. Niinpä koko perhe pentuineen päivineen matkasivat Virginiaan. Minä huhuilin hulluna sähköpostipalstoja pitkin että tuleeko kukaan sitä reittiä silloin-ja-silloin.
 
Ratkaisu löytyi lähempää kuin osasin odottaa: muutama kuukausi aiemmin olin järjestänyt Lindsey Gamblen, nuoren amerikkalaistytön kennelhommiin Ranskaan ja he olivat sittemmin ottaneet itselleen oman Ranskan tuontini Muhafhafin veljen. Nyt Lindseyn äiti Stephanie innostui Yasminen pentueesta ja vihdoin päätettiin että Lindsey kävisi kotona USA:ssa lomailemassa ja toisi pentuni Pariisiin, mistä ihana serkkuni Sussie Åström hakisi sen Suomeen, Sussie kun on Finnairilla töissä.

Jäin odottelemaan kuvia pennuista jotta voisin valita kumman nartuista ottaisin. Ihastuin Thurayahin ("tähti") kuvaan vaikkei niissä sanottavaa eroa ollutkaan. Kysyin vielä Gerd Anderssonin mielipidettä ja ilokseni hänkin piti Thurayahista. Olin pitkään kaavaillut tätä tuontia ja säästellyt sille kutsumanimeä Lublub, "hellä" arabiaksi. Sir Terence Clark tosin totesi sen olevan sanan maskuliinimuoto, feminiini on Lublubah, mutta Lublub kuulosti niin söpöltä että sehän siitä tuli.

Lublub sisaruksineen ja vanhempineen ovat Bahrainin rekisterissä ja koska vain kaksi sukupolvea on rekisteröity Lublub meni täällä erikoisrekisteriin aiempien aavikkotuontiemme tapaan. Lublub on antanut meille jo yhdet kauniit ppennut ja toivon saavani siitä lisää pentuja tulevan vuoden aikana. Mielenkiintoista on myös seurata Stephanie Gamblen kasvatusta samansukuisilla koirilla, Muhafhafin veljellä Sayyadilla ja Lublubin siskolla Yazilla. Niiden yhteinen pentue syntyi marraskuussa 2004.

Lublub on lumivalkoinen, hyvärakenteinen tytteli, jolla on mielettömän tomera luonne. Tullessaan se oli matkustellut neljää päivää yhä uusien ihmisten kanssa ja kun se ojennettiin minulle kotiportilla oli vielä ukkosmyrsky. Niin vaan neito marssi jyrinän säestämänä kahdeksan koiran laumaan ja oli kuin kotonaan.

Lublubin motto on "hymyile ja maailma hymyilee kanssasi", ja tätä ilosanomaa se levittää varsin ansiokkaasti. Se hurmaa ihmiset mennen tullen ja hymyilee ihan kirjaimellisesti, kaunista hammasrivistöä esitellen. Sama tapa on sen emällä ja sen siskolla ja osalla Lublubin pennuistakin on pieniä virnistelijöitä, tosin maltillisempia hymyilijöitä ;D

Lublubista tuli keväällä 2003 Lubbe-täti kun Farha pyöräytti yhdeksän pentua. Olmi Onnellinen oli tietysti tapansa mukaan ratketa riemusta kun näki ihanaiset nyytit ja aina kun silmä vältti Lublub punki pentuhuoneeseen nuolemaan pentuja hännän vispatessa vimmatusti. Ilo oli ylimmillän kun pennut saivat ruveta seurustelemaan koko lauman kanssa, ja Lublub osallistui niiden paimentamiseen luonteenmukaisella innolla :)

Ekassa näyttelyssään, salukien erikoisessa 2003 Lublub sai ERI:n (tuomarina englantilainen salukikasvattaja Karen Fischer, Ruweis), ja 2003 Saluki Showssa se oli junnujen neljäs (tuomarina ruotsalainen salukikasvattaja Karin Hedberg, Kashmanis). Lublub teki maastodebyyttinsä syyskuussa 2003 ja sijoittui 11. sijalle. Salukien erikoisnäyttelyssä 2006 Linda Scalon, USA, antoi sille EH:n.

Lublub on sydänkuunneltu kardiologilla (ei sivuääniä) 2007.

Lublub sai Qashani N-pentueen 17.6.2005, isänä Lubben suuri rakkaus, Israelin tuonti Idan Atiq Rafiq. En ole koskaan nähnyt narttua joka niin nauttisi tiineydestä, ihan synnytykseen asti! Lublubhan on aina ollut kova hymyilemään, mutta nyt tiineytensä aikana se virnisteli autuaana ihan koko ajan ja oli ratketa riemusta äitiyden onnessaan ;D

Synnytys oli mutkaton ja pentujen hoitokin on ollut Lublubille ilmeisen mielekästä ja "helppoa". Farhan tapaan Lublub on aivan loistava äiti, joka on hoitanut pentujaan huolellisesti ja omistautuneesti. Itselleni jätin nartun nimeltä Nujaima, osaomistuksessa on uros Najm. Lublubin toinen pentue, isänä Syyrian tuontini Khattaf, syntyi kesäkuussa 2007. Siitä pidin itselläni uroksen Shadid, ja sijoitin ainokaisen nartun, Shasaran.

isä:

Qartas (s)

(tribal)

emä:

Yasmine (s)

(tribal)

Lublub'n isä - Qartas

Lublub'n emä - Yasmine

Qartas, Yasmine & Binte

Lublub'n emä - Yasmine